Miksi Kirstulassa rajoitetaan toimintaa, kun muualla mahdollistetaan kehittäminen?
19.10.2026 – Kirstulan kartanon yrittäjän kannanotto
Olen Tuomas Honkajuuri, Kirstulan kartanon yrittäjä. Olen kunnostanut kartanoa vuodesta 2003 ja kehittänyt sen toimintaa noin 20 vuoden ajan. Nyt perheemme toimeentulo, yrityksen tulevaisuus ja kartanon ylläpito ovat vaarassa vuosia jatkuneen lupaepävarmuuden ja kasvavien kustannusten vuoksi.
Rantoja, matkailua ja yrittäjyyttä – Kirstulassa nämä yhdistyvät
Hämeenlinna haluaa kehittää matkailua ja tukea yrittäjyyttä. Kaupunkistrategiassa luvataan: ”Lupaamme ratkaisuhakuisuutta ja kumppanuutta.” Vuonna 2024 hyväksytyn matkailun toteutusohjelman tavoitteena on luoda toimivat edellytykset matkailun kasvulle.
Kaupunginvaltuusto käsitteli 5.10.2026 Kati Voutilaisen ym. aloitteen ”Rantojen nostaminen Hämeenlinnan strategiseksi kehittämiskohteeksi”. Valtuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Rantojen mahdollisuudet ovat siis olleet esillä myös kaupungin päätöksenteossa.
Kirstulassa yhdistyvät juuri nämä asiat: rantabistro, matkailu- ja majoituspalvelut, paikallinen perheyritys sekä historiallinen kartano, jonka ylläpitoa yritystoiminta rahoittaa. Palvelujamme käyttävät sekä matkailijat että kaupungin asukkaat.
Miksi tällaisen toiminnan jatkamiselle on niin vaikeaa löytää hyväksyttävä ratkaisu? Yrittäjäystävällisyyden pitäisi näkyä myös kaupungissa jo toimivan yrityksen arjessa.
Kaupunki muutti lupaneuvontaansa kesken prosessin
Huhtikuussa 2022 kaupunki ohjeisti meitä kirjallisesti hakemaan viiden vuoden tilapäistä poikkeamista ja sen perusteella tarvittavia lupia. Teetimme pyydettyjä suunnitelmia ja asiakirjoja sekä maksoimme niiden valmistelusta. Myöhemmin kaupunki kuitenkin muutti linjaansa ja pyysi peruuttamaan hakemuksen, koska eteneminen edellytti asemakaavaa.
Olimme jo käyttäneet aikaa ja rahaa kaupungin aiempien ohjeiden mukaisesti. Kaavoitus on venynyt vuosiksi, eikä meille ole löytynyt riittävän selkeää ja käytännössä toteuttamiskelpoista ratkaisua toiminnan jatkamiseen prosessin aikana.
Hallinto-oikeus kumosi vuonna 2024 yhden mökkejä ja saunaa koskeneen velvoite- ja uhkasakkopäätöksen. Tämä ei merkinnyt kaiken toimintamme hyväksymistä, mutta osoittaa, ettei kaupungin aiempaa ohjeistusta ja asian käsittelyn vaiheita voida sivuuttaa.
Miksi tilapäisiä ratkaisuja voidaan edistää muualla, mutta Kirstulassa ei?
Hämeenlinnassa kontteja ja kevyitä palvelurakenteita käytetään tai suunnitellaan useissa kohteissa:
- Hämeensaaren matkaparkissa uimahallin ja uimarannan lähellä WC:t ja suihkut ovat kaupungin oman vuoden 2026 palvelukuvauksen mukaan erillisessä saniteettikontissa.
- Kauppatorin Toribaari on kuvattu vuoden 2022 opinnäytetyössä konttibaariksi. Toimija on mukana myös vuoden 2026 toritoimijoiden luettelossa.
- Mahlianpuiston kahvila koostuu yrittäjän oman kuvauksen mukaan myyntivaunusta, osittain katetusta puuterassista ja laiturista. Lisäksi siellä on asiakas-WC:t.
- Meijerin kentän konttikahvilasta on uutisoitu HJS:n sivuilla vuonna 2023.
- Karnaalinpuistoon, Hämeen linnan läheisyyteen, kaupunki esittää syksyn 2026 toimijahaussa kahvila- ja huoltokonttia sekä terassia. Kyse on suunnitelmasta, ei vielä myönnetystä rakentamisluvasta.
Lisäksi Aulangon HugoParkin myyntikojulle myönnettiin Ylen mukaan tilapäinen lupa, ja Ahveniston kehittämisessä on käytetty määräaikaisia lupia. Myös Ahveniston kioski- ja varastoratkaisujen sekä torin muiden tilapäisten rakenteiden lupaperusteet on syytä selvittää. Vanhoihin lähteisiin perustuvien kohteiden nykytila ja lupaehdot on tarkistettava erikseen.
Erityisen konkreettinen kysymys on tämä: miten kaupungin oman matkaparkin saniteettikontti ja Kirstulan WC- ja suihkukontti eroavat lupaharkinnan kannalta toisistaan?
En väitä, että kaikki kohteet olisivat olosuhteiltaan samanlaisia. Kaavat ja suojelumääräykset voivat poiketa toisistaan. Vaadin kuitenkin kaupungilta konkreettiset, kohdekohtaiset perustelut sille, miksi tilapäisiä ratkaisuja voidaan edistää muualla mutta Kirstulassa toimintaa rajoitetaan vuosien ajan ilman selkeää etenemistietä.
Mitä meidän pitäisi muuttaa, jotta hyväksyttävä ratkaisu löytyisi?
Naapurin vastustus ei saa ratkaista yrityksemme tulevaisuutta
Kaupungilta saamissani asiakirjoissa on esitetty vaatimuksia leirintätoiminnan lopettamisesta sekä viestejä, joissa vastustetaan kaavoituksen etenemistä ja kyseenalaistetaan kaupungin tuki yrittäjille. Näiden asiakirjojen perusteella olen huolissani siitä, kuinka voimakkaasti yksittäisen naapurin pitkäaikainen vastustus on vaikuttanut asian ilmapiiriin ja käsittelyyn.
En kiistä kenenkään oikeutta tehdä muistutuksia tai ilmoittaa haitoista. Mutta naapurin vaatimukset eivät saa korvata kaupungin omaa, puolueetonta ja tosiasioihin perustuvaa harkintaa. Kaupungin on osoitettava, että ratkaisut perustuvat lakiin, todellisiin vaikutuksiin ja samoihin johdonmukaisiin periaatteisiin.
Uhkasakkojen mittakaava on kohtuuton
Kirstulaan on asetettu 257 000 euroa uhkasakkoja, ja viittä pientä, siirrettävää majoitetta koskien on esitetty vielä 80 000 euroa lisää. Jos esitys hyväksytään, kokonaismäärä nousee 337 000 euroon.
Uusi esitys ei ole vielä päätös, eikä asetettu uhkasakko tarkoita samaa kuin maksettavaksi tuomittu sakko. Jo tämä uhka ja epävarmuus vaarantavat kuitenkin yrityksen tulevaisuutta.
Samaan aikaan Sotkanrantaan suunnitellaan matkailupalveluja kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella, jonka taloudelliset ehdot poikkeavat Kirstulan tilanteesta. Kaupungin tulee avata myös näiden hankkeiden kustannukset ja ehdot läpinäkyvästi.
Kaupungilta tarvitaan toimiva ratkaisu
Pyydän kaupungilta julkista vastausta muuttuneeseen lupaneuvontaan, tilapäisten ratkaisujen erilaiseen kohteluun, naapurin esittämien vaatimusten käsittelyyn ja uhkasakkojen suhteellisuuteen.
Tarvitsemme kirjallisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman siitä, millä ehdoilla Kirstulan toiminta voi jatkua.
Haluan ylläpitää kartanoa ja kehittää alueen palveluja, en käyttää vuosia selviytymiseen jatkuvassa epävarmuudessa. Kaupungin matkailu- ja yrittäjyystavoitteet pitäisi tuoda myös Kirstulan asioiden käsittelyyn: yhteiseen pöytään tarvitaan valvonnan ja kaavoituksen lisäksi matkailun ja elinvoiman kehittäjät.
Jos Hämeenlinna haluaa elävämpiä rantoja, lisää matkailua ja menestyviä yrityksiä, myös täällä jo toimivalle perheyritykselle on etsittävä lainmukainen ja käytännössä mahdollinen tulevaisuus.
Tässä kannanotossa voin avata vain osan vuosien tapahtumista ja niiden taustoista. Tulen kertomaan asiasta lisää ja avaamaan tarkemmin myös asiakirjoja, joihin näkemykseni perustuvat.
Tuomas Honkajuuri
Kirstulan kartano
Lähteitä ja tausta-aineistoa
Kirstulaa koskeva uutisointi
- Hämeen Sanomat 15.10.2026: uusi uhkasakkoesitys viidestä pienestä majoituspaikasta. Maksullinen artikkeli.
- Yle 18.6.2026: Kirstulan kartanolle asetetut 257 000 euron uhkasakot.
Kaupungin tavoitteet ja vertailukohteet
- Hämeenlinnan kaupunkistrategia ja yrittäjyyslupaus.
- Kaupunginvaltuuston päätökset 5.10.2026: rantojen kehittämistä koskeva aloite.
- Hämeenlinnan matkailun tiekartta ja toteutusohjelma.
- Hämeensaaren matkaparkin palvelukuvaus.
- Toribaarin konttirakennetta käsittelevä opinnäytetyö, 2022 ja toritoimijat 2026.
- Mahlianpuiston kahvilan oma kuvaus.
- HJS:n uutinen Meijerin kentän konttikahvilasta 19.4.2023.
- Linnanpuiston toimijahaku: Karnaalinpuiston kontti ja terassi.
- Yle 11.4.2016: HugoParkin myyntikojun tilapäinen lupa.
- Linnan Kehitys 17.6.2015: Ahveniston kehittäminen ja määräaikaiset luvat.
- Sotkanrannan kaava-aineisto kaupungin vireillä olevien kaavojen sivulla.
Kannanotto perustuu lisäksi kaupungilta tietopyynnöllä saatuihin asiakirjoihin, muun muassa 8.9.2023 ja 28.8.2025 saapuneisiin viesteihin. Tässä tiedotteessa ei julkaista viestien yhteystietoja eikä kokonaisia sähköpostiketjuja.